cause you changed the way you kiss me

Jälleen suloinen sabotage
mä putosin sun ansaas
mä tiesin että enkelit
on kieroja kuin rinkelit
kun pilvellesi pyrähdin

oon ystävä mustelmien
tarpeeksi niistä saa mä en
siks vaik sun kanssa leikkimään
ei jäisi hai tai härkäkään
täs oon taas ilman kypärää




Eihän tässä taas. Koulua ja shillain...


Elämä on perseestä, mutta eiköhän kaikki jo tienny sen jo... :D


ja kohta nuolen haavoja 
syviä ja suolaisia
kun mikään ei tunnu miltään
kipu korvaa ystävää

on mua viety huoneisiin
ja murtauduttu mun tunteisiin
nähdäkseen siel ei mitään oo
vaik käyttäis kirkkainta valoo
siel kaikuu kun huutaa "haloo"

Kait sitä kaikkeen vaan tottuu ja turtuu. Ja vaikka kuinka tuntus pahalle ni ei sitä vaan enää näytä. Ei ehkä osaa, toisaalta ei ehkä tahdo.


Onhan täs nyt paljo hyvääki, kirjotukset meni läpite (tosin just ja just, mutta silti) lukioo ois enää tää vuos, ja sillee, mut entäs sit? välivuos? vai kenties johonki opiskelee? Joutuuko sitä sit oikeesti lähtee helsinkii..? Kaikki jää tänne....ja Vesannolle. Tuntuu nytkin, että oon kotona liian vähän, mut entäs sit ku ei oikeesti jaksa istua viittä tuntia junas eka kuopioon ja siitä sit viel vesannolle....


mä tarvitsen mun haavoja
syviä ja suolaisia
kun mikään ei tunnu miltään
kipu korvaa ystävää
joka ei jätä milloinkaan
nöyränä vartoo vuoroaan
kun mikään ei tunnu miltään
kipu korvaa ystävää

030182-xxxx hoen mun nimeä
mykkiin puhelinvastaajiin
et saisin sut viel kerran kii
muuttaisit mut taas eläväks
kuulevaks sekä näkeväks
030182-sabotage hoen sun vastaajaas

mä tarvitsen mun haavoja
syviä ja suolaisia
kun mikään ei tunnu miltään
kipu korvaa ystävää
joka ei jätä milloinkaan
nöyränä vartoo vuoroaan
kun mikään ei tunnu miltään
kipu korvaa ystävää




Kaikkeen tottuu.. Kait..


Joskus...


Ehkä...


Meni polttarit tappeluksi, ja mä tappelun hävisin.
Tulin kunnolla potkituksi taakse nakkikioskin.
Nyt kumpikin silmä mustana on ja murtunut nenä tunnoton.
Pusikosta tilannetta tarkkailen.
Krapulassa ja häveten.

Hääkellot soi juhlakansaa kutsuen.
Hääkellot soivat, mutta puuttuu sulhanen.
Morsian huntu hulmuten, kyynel poskellaan, odottaa kirkon portailla turhaan rakkaintaan.
Hääkellot soivat, mutta puuttuu sulhanen.

Heti aamulla kankkuseen kunnon huikan mä tempaisin.
Tiedän kunnolla mokanneeni, niin on sattunut ennenkin.
Mutta tästä en koskaan selvitä voi, häämarssi ja urut meille soi.
Onneton on surullinen morsian, jota vieläkin rakastan.

Elämä on...

Mä toivon että jossain mietit, sä teitkö oikein sittenkään..

Päivät senku paranee..

Toivottavasti jotkut ymmärtää sarkasmia..

Musta tuntuu, että mun ohtaan on oikeesti liimattu joku fuckin tekokikkeli, joka on aika järestään siinä pysyny... -.-

Kuulin eilen ihanimman biisin ehkä ikinä, taas pitkästä aikaa, muistan miten pienenä tykkäsin tästä..

Marilii - Sinun

 

original

Jää yö sydämeeni vain Särkyy maailmain Nousevat kyyneleet Luotani pois kun sä meet Yö saattaa lähtevää Yö elämääni jää Sinä sydämeeni jäät Minun sydän on vieläkin sinun Ja tunne on muuttumaton Mun sinua ikävä on Ou-ou-ou-ou Minun sydän on vieläkin sinun Sinulta rauhaa en saa Nää tunteet niin mua satuttaa(2x) Naananannannaa (8x) Ooouh refrain: Minun sydän on vieläkin sinun Ja tunne on muuttumaton Mun sinua ikävä on Ou-ou-ou-ou Minun sydän on vieläkin sinun Sinulta rauhaa en saa Nää tunteet niin mua satuttaa Jää yö sydämeeni mun Tuska loukatun Vierivät kyyneleet Askeleesi on vaimenneet On toiveet kadonneet Yön elämääni teet Silti sydämeeni jäät refrain Ou-ou-ou refrain

http://www.youtube.com/watch?v=nROnMDMu-6U

rakastuin uudestaan tähän biisiin, vaikka sanat nyt onkin mitä on...

<3

Joo mä tiedän on veden pinta kaukana, en nää, pohjaan en näe.

Kait se on vaa hyväksyttävä. Elämä on helvetin epäreilua, eikä mikään mee niinku haluais. Tai no millon mun elämässä joku asia ois menny niinku mä oisin halunnu..


Tuntuu et koko maailma taas romahtaa käsiin ja mä jotenkin murskaudun kaiken alle. Itkettäs, mut kyyneleitä ei vaan tule... ainakaan enää... 


Yksinäisen keijun tarina.. sepä se... ei voi paljon paremmin enää sanoo..


Vakavasti otti vasta kun tuo pieni keiju nukkui pois

On paratiisi täällä meillä päin

Vaan ei aina kaikki koe sitä näin

Sillä faunin, peikon, keijunkin

Suru joskus kiinni saa ja vie mukanaan.

Yksinäisen keijun tarina kosketti kaikkia

Peikot lohdutteli keijuja, haltijat fauneja

Kaikkialla huokausten kera toistettiin

Miksi se yhden hengen vaati, ennen kuin me muistettiin

Kai se on vaa hyväksyttävä, ettei kenenkään muun elämä oo yhtä paskaa ku mun, tai että kukaan ei tajua miltä musta tuntuu, vaikka kuinka yritän puhua ja näyttää mun pahaa oloo tietyille ihmisille... Joko niitä ei kiinnosta, tai sit ne ei vaa tajua.. veikkaan ettei niitä vaa kiinnosta...

Kait tää on vaa mun kohtalo..

Ei yksinäinen unta saa
vaan valvoo vuoteellaan
hän kellon käyntiin koittaa viimein nukahtaa
ei yksinäinen unta saa
vaan ajatukset seuraa toisiaan 
kunnes aamu jälleen silmiin sarastaa 


Elämä on...

Arvaamatta tuuli kääntyy vastaan, varoita ei mysky matkoisaan, arvaamatta maailman tuulet lastaan riepottaa...

Voih..

Tää elämä taas koettelee ihmislasta vähän turhan rajusti..

Mullon kauhee ikävä kotiin.. Tai no mullon ikävä Tähtee. <3 Mun murusta on tullu iha hirvee läskipossu.. tai no ei se lihava oo.. helkkarin lihaksikas.. :) mun muru <3<3

Nää kuvat on kyl tosi vanhoja.. kameras ois uudempia mut kamera on yllätys yllätys Vesannolla..

Mut joo... kait sitä pitäs ruveta meikkaan ja ettiin vaatteita illaks. Äitiki tulee koht kaupunkiin.. :)<3<3

katselen reunalta maailman.

Mä sitten niin rakastan olla kipeenä... Kuumetta ois, pää täynnä räkää, joka paikkaan koskee, ja mitenkään ei oo hyvä olla... 


Noh.. Ei kait täs...


On vähä jäänny tää kirjottaminen taas.. Lupaan ens viikol kirjotella pidemmälti ja laittaa kuvia.. Kunhan saan aikaseks taas ettii koneelta niitä ja otettuu uusia..


Viime viikolla olin elämäni ekaa kertaa tikkalassa. oli ihan super hauskaa!! :D kiitti kaikille...


Tää painelee nyt nukkuun..


Öitä.

Päivällä leikin normaalii, kuin muka oisin elämässä kii.

Heissan.. 


Ollu taas vähä taukoo täs kirjottelus.. 


Mä ajattelin, et asiat rupeis nyt helpottaa, ku päätin, että jätin ihmisiä ja asioita omaan arvoonsa.. Mutta tuntupa taas tulevan takapakkia..


Välillä ei aina jaksas sitä että mua haukutaan, mä tiiän että oon paska ihminen, sillä selvä... Tiiän sen itekki, ni tuntuu aina yhtä kivalle, ku mua haukutaan.. mutta oonpa sen ansainnu.. 


On päiviä kun haluis vaan olla onnellinen...


Ehkäpä nyt oon.. sitä ei moni tiiä, harva arvaa ja lopuille ei kerrota...


Mut ainaki mulla on helvetin tärkeitä ja rakkaita ihmisiä, jotka jaksaa mua ja yrittää auttaa vaikka mulla ois kuinka paskoja aikoja ja hirveitä tilanteita. Kiitos muruille.<3 jotka lukee tätä ni tietää kyl sit ite ketä tarkotan. <3


Mä mietin kuumeisesti jäänkö vkn lopuks kaupunkiiiiiin.. hirvee kriisi.. lauantaina ois puikkarissa jukka poika ja raappana :P vähä kiinnostaisi ehkä lähtee..:P


Mut juuh.. nyt keskustaan :)

Sinä itket nyt kun annan sormuksen..

http://www.youtube.com/watch?v=Cmk9pQlEsQU&feature=related

Ah. rakkaus<3 Soi eilen päässä, ni oli pakko linkittää. :)

Murusen syndet juhlittu :P oli huippua <3


Mulla ei nyt oo aikaa kirjotella, mutta teki vaan mieli linkittää tuo biisi :D

Ikävä... <3

Yksinäisen keijun tarina..

Siipiinsä keijupölyä hän hieroi aamuisin

Että vastatuulessakin lentää jaksaisi

Kovat oli ajat hällä takana,

Mut' kuka uskois et' on olemassa surullisia keijuja?

Pää painoksissa mainitsi hän kerran murheistaan

Fauni hymähti, ei ottanut tosissaan

Kuinka muka siivekäs niin maassa olla vois?

Vakavasti otti vasta kun tuo pieni keiju nukkui pois

On paratiisi täällä meillä päin

Vaan ei aina kaikki koe sitä näin

Sillä faunin, peikon, keijunkin

Suru joskus kiinni saa ja vie mukanaan.

Yksinäisen keijun tarina kosketti kaikkia

Peikot lohdutteli keijuja, haltijat fauneja

Kaikkialla huokausten kera toistettiin

Miksi se yhden hengen vaati, ennen kuin me muistettiin

Ois paratiisi meillä täällä näin

Jos elettäisiin aina lähekkäin

Ja vaikka faunin, peikon, keijunkin

Suru silloin kiinni saa se ei vie

Ois paratiisi meillä täällä näin

Jos elettäisiin aina lähekkäin

Ja vaikka faunin, peikon, keijunkin

Suru silloin kiinni saa se ei vie mukanaan

Syliini mä ottaa sinut voisin, muuttumaan sun mieles jos vain saan.

Että sellaista.

Kiitos rakkaalle kummisetälle ja serkkutytölle perjantaista <3<3 Oli ihan mahtava päästä lähtee teijän kans liikenteeseen <3

Keskiviikkona sitte ois vähä lissää aihetta juhlia :P<3

Mutta elämä antaa ja elämä ottaa..

Asiat meni miten meni. Omapa on tällä kertaa vikani. Mut ei se mtn. Pakko on mennä eteenpäin.
Ja nyt ku oon saannu yhen mun rakkaimman ystävän kans asiat puhuttuu ni on taas hetken ainaki helpompaa.. :)


Kohta Kpo <3

Ei aamua tulekkaan, joka saisi sen auringon nousemaan.

Ei kait tää elämä enää paskemmaks voi mennä.. Kotona oleminen vähä helpottaa, ku ei tartte miettii.. mut kuitenki.. ei tää ruusuilla tanssimista oo.. paskaa paskan perään..


Monet laulut kertovat rakkaudesta, siitä miltä tuntuu toinen menettää.

Itken itteni uneen iltaisin. Viime yönä kyllä nukuin jopa 9 tuntia. Onneks. Vähä jaksaa taas tänään paremmin..

Sinä itket ny kun annan sormuksen,
tavaras kannan,
mutta junaan nouse en,
sinä olet liian kaunis mulle,
koko maailma on auki sulle,
mene sinä,
minä kasvoin kiinni tähän kaupunkiin.

Jos saisin yhen toiveen, mikä toteutettas, mä en toivos rahaa, en isoo taloa, en neljän L:llän papereita, en rauhaa, en että mun perheellä ois hyvä olla. Mä toivosin, että kaikki ois niinku ennen... Vaikka se kuulostaaki nii itserakkaalta. mut silti.

Lennä pois, lennä pois, lennä pois, villi lintu,
lennä pois, lennä pois, lennä pois, päästä irti,
Mä pidän sydämessä paikkaa, mutta se sulle häkki vain ois, siis lennä pois.

Ilontunne ja onni kestää hetken aikaa vaan,
rikki mennyttä sydäntä nyt voiko parantaa.

Sydämensä särkeneille,
ypöyksin jätetyille,
laulu kaunis elämään tuo lohtua,
Mistä lohtua hiljaisille,
ujoille ihmisille,
Joille kukaan laulujaan ei omista,

Rakkauslaulu luusereille,
laulu meille kaikille,
niille joita ei kukaan rakasta,
rakkauslaulu luusereille,
laulu meille jokaiselle,
niille joita ei kukaan halua.

Tää ei nyt tarkota sitä, että oisin rakastanu sillä tavalla sitä ihmistä jonka menetin.. Rakastinhan mä. Ja rakastan edelleen. Mutta ystävänä.

Lennä pois, lennä pois, lennä pois, villi lintu...Mä pidän sydämmessä paikkaa, mutta se sulle häkki vain ois, siis lennä pois

Nyt rupeen olemaan sen verran väsynyt, etten jaksa ennää mittään... 


Pakkasin just tavaroita... Lähen tästä kottiin päin kohta puoliin... Saa nähä millo tuun takas kaupunkiin... 


Huonosti nukutut yöt, rupee tuntumaan kropassa aika lailla. Ja mielenterveydes. ei yksinkertasesti jaksa enää mitään. Mielialat on mitä on. Itkettää koko ajan, muttei kyyneliä yksinkertasesti enää tule.. oon itkeny kaiken jo pois.. söinpä tuossa just vähä. en oo pahemmi saanu syötyäkään.


kaikki taas romahti käsiin... 

Maailman reunalla

Anna vielä yksi yö
Aikaa kello meille laskee
Vielä tänään sydän lyö
Rakkaus meidät kastelee

Kohta yömme ohi on
Pian aurinko taas nousee
Yötön yömme loputon
Loppuu kuitenkin ja koskee

Miksi tähän kaikki päättyy
Tänään ymmärrä mä en
Mä katselen reunalta maailman
Ja nään vain auringon laskevan
Minä luulen ei aamua tulekaan
Joka saisi sen auringon nousemaan

Ainoastaan tämä yön
Ei rakkaudella ole hintaa
Sirpaleiksi peilin lyön
Se pystyy näyttämään vain pintaa

Nyt kun kaikki ohi on
Ja kun aurinkomme laskee
Yötön yömme loputon
Loppuu kuitenkin ja koskee

(RAP):
Anna vielä yksi yö
aikaa kello laskee
liian paljon
sydän lyö nopeasti
aika juoksee
kohta yömme ohi
aurinko nousee
nyt yömme loppuu ja koskee
Anna vielä yksi yö
aika juoksee kilpaa
paljon kello lyö
taas aika juoksee
kohta yömme ohi on
aurinko nousee
nyt yömme loppuu ja koskee

Miksi tähän kaikki päättyy
Tänään ymmärrä mä en
Mä katselen reunalta maailman
Ja nään vain auringon laskevan
Minä luulen ei aamua tulekaan
Joka saisi sen auringon nousemaan

Mä katselen reunalta maailman
Ja nään vain auringon laskevan
Minä luulen ei aamua tulekaan
Joka saisi sen auringon nousemaan

Miksi tähän kaikki päättyy
Tänään ymmärrä mä en (tänään ymmärrä mä en)
Mä katselen reunalta maailman
Ja nään vain auringon laskevan
Minä luulen ei aamua tulekaan
Joka saisi sen auringon nousemaan

Mä katselen reunalta maailman
Ja nään vain auringon laskevan
Minä luulen ei aamua tulekaan
Joka saisi sen auringon nousemaan

Ja huurtumaan saat pihamaan pihlajan.

Kyllä tää elämä rupee pikkuhiljaa koetteleen jaksamista... 

Oon miettiny niin helvetin monia vaihtoehtoja, et mitä teen, mistä löydän itteni huomenna, mihin meen, mikä auttas, millo sais nukuttuu? jne.

Ei tää mee oikein. Miten yks ihminen voi pilata monen ihmisen elämän, ja mun elämän vielä näin perusteellisesti... 


p.s ystävät ja kaverit senku vaa vähenee...

Pakko päästä pois

Taivas alkaa punertaa kun ajan kohti pohjoista.
Mä aijon kai ajaa koko yön.
Mä nautin polttaa ketjussa kun radiosta soi
ne laulut joita messissä hoilataan.

En katso peileihin,
(tahdon sut unohtaa)
sut taakse jättäisin.
Kaupunki on täynnä muistoja,
(mun pakko päästä pois)
en tahdo niitä nyt kohdata.
(mun pakko päästä pois)
Ja mä tiedän, tää on typerää.
(mun pakko päästä pois)
Mä en jää.

En perääs jäänyt katsomaan kun poistuit jälkeen
suudelman, sen parhaan, sen viimeisen.
Mä koitin olla niin pirun vahva, leuka pystyssä niellä tuskan,
mut kato mua, koiraa uitettua.

Mailit taakse jää, kaipuu hellittää.
Kaupunki on täynnä muistoja,
(mun pakko päästä pois)
en tahdo niitä nyt kohdata.
(mun pakko päästä pois)
Ja vaikka huomenna on iisimpää,
(mun pakko päästä pois)
mä en jää..

ja kun aamulla aurinko nousee, sun edestäsi herään taas.
Vaikka kaupunkis on taakse jäänyt, en pysty sua unohtamaan.

Kaupunki on täynnä muistoja,
(mun pakko päästä pois)
en tahdo niitä nyt kohdata.
(mun pakko päästä pois)
Ja mä tiedän, tää on typerää.
(mun pakko päästä pois)
Mä en jää.
Mä en jää.

Jos menet pois, mitä minulle jää..

Elämäni on erittäin perseestä... Multa viiään kaikki... Ihan kaikki...

Ei oo taas oikei ruusuil tanssimista tää... Vaikka ei kait se oo ikinä ollukkaa... Saa taas miettii, et voisko ihmiset alkaa pikkuhiljaa tajuun, että mä en jaksa määrääni enempää...

Jos joku tietää sen tunteen, ku sulta revitään käsistä kaikki ystävät, myös ne rakkaimmat, ainoot kehen sä oikeesti luotat, ja tiiät, et ne vastaa puhelimee sit vaik vittu yöllä jos on hätä ja yrittää auttaa, minkä ikinä vaan pystyy... Ni ne jotka tietää tän tunteen, ni tietää miltä musta just nyt tuntuu..

Mulla ei oo ikinä ollu kovin montaa ystävää kehen mä oisin voinu luottaa täysin. Kavereita on joo.. tosin ei enää niitäkää... ni nyt ne sit viiään loputki sulta...

Mä vaan tärisen, mua koskee, tekis mieli itkee, muttei kyyneliä enää tule... mua vituttaa, tekis mieli heitellä tavarat seinään, hakata ihmisiä, huutaa, raivota, pistää loputki elämästä paskaks, ni ei koskis enää ainakaa enemmä. Eipähä leviäis kaikki käsiin ainakaan uudelleen.

Viekää multa loputki vielä mitä voitte jooko? Ois paljo iisimpää.

Kiitti sille joka ees jakso lukee.

Yöllä taas mä menin parvekkeelle nukkumaan, että lähempänä mua ois hän..

Pliis ihmiset. Mun elämä on jo tarpeeks perseestä valmiiks. Kenenkään ei tarvii puuttua mun elämään yhtään!! Jos on sanottavaa ni voi tulla sanoo päin naamaa!!! KIITOS! 


Nautin niin paljon siitä, että ku muut tekee asiat mun puolesta. Pilaa ne loputkin hyvät asiat mun elämästä. Mä toivoisin, että jotkut tajuais sen, mutta kun ei sitten mitenkään, ei vaikka kuinka vääntäis rautalangasta. 


Mä teen ite päätökset elämässäni, vaikka ne ois vääriä, mut niin mä opin. Kantapään kautta sitten, jos ei muuten. Mut kenenkään ei tarvii tulla mua neuvoon, saati sitte pilata mun elämää tahallaan, ja tehä niitä päätöksiä mun puolesta.




KIITOS!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Ehkä tytön sydän on puhdasta kultaa, kun se rinnassa liikaa painaa.

Mä olen kyllästynyt niihin
voimiin, jotka ohjailee mun elämää,
jotka vie mukanaan ja itseensä rakastuttaa.
En tiedä, onko se väärin,
kun en suostunutkaan pystyyn kuolemaan,
sillä niin olis käynyt, jos ois jäänyt eiliseen kii. 

Mä valitsin juosta,
koska luulin, etten osaisi muuta.
En enää tunnista itseäni tuosta,
se ihminen on jäänyt menneeseen aikaan.


Tänää ei kuvia. En oo omalla koneella. 

Tästä päivästä lähtien teen mitä haluun, meen miten haluun ja annan vaa mennä. Oon päättäny, etten todellakaan rupee pyörii itsesäälissä, enkä missää muussakaa. Niin ei ainakaa pääse ikinä eteenpäin.

Oon iha super ilone, et mullon mahtavia ystäviä ja ne jaksaa mua. <3 <3

JA KIITOS MUSSUILLE EILISESTÄ! vaikkei menny iha niinku piti, ni oli kiva ilta. <3 :)

Miks tehää siitä ankeeta?
Kaikki me eletään tääl vaa kerran?
Kuus jalkaa maan alla maatessa.
Ei oo muistikuville paljon tarvetta.(Ei)
Ai miten niin?
No siten niin.
poju liikettä niveliin. 

Tuoppi tyhjäks ja lattiaa kohti.
La-la-la-la-lattiaa kohti.
Tuoppi tyhjäks ja lattiaa kohti.
Tää on sitä mitä vaaditte dj:iltä-tä-tä.
Tuoppi tyhjäks ja lattiaa kohti.
La-la-la-la-lattiaa kohti.
Tuoppi tyhjäks ja lattiaa kohti.
Tää on sitä mitä vaaditte va-va-va-va-vaaditte 

Okei, okei. laitetaa pari kuvaa :D Olga 15 v. 

 Synttärit vuosimallia -08

Ei helvetti mitä löytöjä!! :D

Muuttoo ja prinsessa kuvia :D:D

NYT NAURATTAA! :D

Meil päin esikuvat veti turpaan, ihaillessa niit menin kaikkeen mukaan...

Aina ei mee nallekarkit tasan.. vois melkeen mennä ostaa nallekarkkeja oikeesti ja jakaa ne jonkun kans niin, että mulle jää aina vähemmän. "Aina ei mee ku haluis, se on luonnon yks laki vaan." 


Mä jään kpo viikonlopuks. Unohan kaiken. Piän kavereiden kans hauskaa! Onneks mullon maailman parhaat ystävät, jotka aina jaksaa kuunnella ja auttaa, vaikka kuinka menis päin vittua..


Toivosin et jotkut tajuis sen, et mieki voisin joskus haluta tietää jotain.. ei mee iha oikein, et kuulen sit muilta, sen mitä mulle ois pitäny kertoo.. Mä olin suunnitellu viikonloppuni ihan toisenlaiseks. Mut noh. En itke, nyt meni näin ja sil selvä. Enpä viitti enää ees suunnitella mtn, ku kaikki menee kuitenki perseelleen..

Eikä luovu mistään
Vaikkei henkeä saa
Eikä luovu mistään
Vaikkei henkeä saa
Arvet yksin täytyy kantaa
Liinoihin kääriä, parantaa
Hänet yksin aikoo kantaa
Halki näiden öiden keinuttaa

Huutaa itkee
Paiskoo kengät seinään
Mytty raivoisaa voimaa
Kaataa hyllyt
Riuhtoo verhot maahan
Ikkunasta yötä vasten heijastuu

Elämä on epäreilua. Mikää ei mee niinku haluis tai miten ois pitäny mennä. 

Kun musta valko tv muuttu väriks, niin kai mulle kävi.
Sä olit jotain mitä venasin koko elämäni.
Kaunis, vaikee, vittumainen kilipää.
Silti oli pakko sua sun nukkuessa silittää.


Rakastuneet ei nuku, ne ei malta, pelko toisen menettämisestä tuntuu murskaavalta
Ne juttelee ja rakastelee, imee voimaa toisistaan
Sydän hakkaa niin, et sielu pelais sillä korista
Veri alkaa kohista, kun uskallan kelaa sua. Mä, joka ei uskonu ees osaavansa rakastua
Miten tällästä voi tälle reppanalle tapahtua, kuuntele maailma, nyt on pakko avautua


Että näin... 

Helppo olla nuori, kaikki tai ei mitään

Tänää on ollu huono hyvä päivä. Mahtavia ideoita. Toteutukset välillä pissii. Mutta en tiiä. Hyvä päivä.


Ihana oli nähä ihmisiä.. tai no Annee.. <3 nyt jo ikävä.. <3

Ihan niinkuin jotain puuttuis, mut mä tiedän ettei takaisin pääse..

Kylläpähän oli taas viikonloppu! :) Mutta oli kivaa, ja oli ihana nähä kaikkia sukulaisia lauantaina! 


Voin kertoo, että kissasta lähtee jukrasti karvoja. :D Oon iha valkone, vaikka pidin sitä sylissä vaan hetken... Nyt se jahtaa jo suloa... huoh. räähkä aamu taas jälleen kerran.

                                                                 I'm beautiful in my way
                                                           'Cause God makes no mistakes
                                                             I'm on the right track, baby
                                                                  I was born this way


Koulutki alkas torstaina. Ihan tosi outoo.. Sitte ollaan taas Muslu lusmuja :P JA ABEJA!! vähä outoo..... O_o

Sitte sitä vaa taas viikosta ja päivästä toiseen ollaan Kuopiossa kämpillä ja tuntuu, että ei siellä osaa olla enää... tottunu olemaan kotona, ja sillei, ettei tarvii olla yksin... Toisaalta mullon ikävä sitä kaikkee, toisaalta ahistaa jo valmiiks kaikki se...


Muumipeiton alta tyttönen kurkistaa
hän katsoo salaa kun äiti itkee, aivan hiljaa
miksi äiti itket, miksi et nauraisi vaan
kyllä peiton alla laakson väki minua nyt suojaa

Ehkä tytön sydän on puhdasta kultaa
kun se rinnassa liikaa painaa
miksi kynttilään lyhyeen saa tulta
mutta vain lainaan

Hän laittaa pienen käden rintansa päälle taas
ja kysyy mikä siihen koskee
mikä se nyt olikaan
ja siitä hänelle sängyn laidalta kerrotaan
voi liekki elämän polttaa
joskus oikein tosissaan


Onkohan tää päivä taas niitä päiviä ku kaikki menee päin helvettiä. Saanko mennä piiloon pahalta maailmalta? Ehkäpä mä lähden johonki, ilman et kukaan tietää just nyt missä oon, ja meen sit torstaina kouluun.. käviskö?

                                                       Minun enkelini<3






                                                   Minä tiedän sinun aina olevan siellä
                                                         Mihin ikinä tieni mennä voi
                                            Aivan tiettömälläkin tiellä minun tuulessani soi
                                                  Muistan sinut kun olin se tyttösi nuori
                                                        Ei kaikki osunut kohdalleen
                                                Ei sinulle riittänyt ulkokuori ja tyttö otti jalat alleen