Ja niin yksinäinen jotta, ja se on aivan totta, Hän yksinänsä eli ja piikein piikitteli ja piikkikuoren alla sitten itkeskeli...

Kylläpä on taas fiilis, että pää leviää... 

Päivät vaan menee, toinen toisensa jälkeen, ja tuntuu ettei elämä mee oikein mihinkään suuntaan... Tai meneehän se.. Päivä kerrallaan... Kun vaan jaksais aina sen paskan mitä niskaan kaadetaan.

Okei, mulla on uus kämppä jo ja muutto eessä...

Ja se toinen asia, josta ei kovin moni tiiä sujuu ihan omalla painollaan... Lääkäreitä ootellessa...

Mutta joo....

en osaa sanoo enää muuta. Oon nii loppu...